# Vaasa-lehti: Eteläpohjalaisia kyläkuvia osa 85: lauantaina 2. heinäkuuta 1949

- Link: https://yns.fi/uutiset/vaasa-lehti-etelapohjalaisia-kylakuvia-osa-85-lauantaina-2-heinakuuta-1949/
- Published: 

Aurinko paistoi täydeltä terältä, kun matkamme suuntautui Kortesjärven kirkolta 
Ylikylään, joka oli matkamme tavoite tällä kertaa. Siinä lähdön päälle kysyi muuan
Nurmosta saapunut vanha isäntä, että voisitteko sanoa, missä päin täällä on sellainen
vanhaalajia hieroja. Hän kertoi tulleensa Nurmosta saakka vartavasten etsimään Kortesjärveltä
sitä oikeaa sorttia hierojaa, joita nähtävästi ei Nurmossa enää ole. Kehoitimme 
kääntymään jonkun alkuasukkaan puoleen, joka voisi sellaisen »oikean» neuvoa. Ehkäpä
se Nurmon isäntä sen sitten löysikin.

Hyvää vauhtia polkupyörällä ajellessa kirkolta Kukkolaan päin »ampui» kylän reunaan
tullessa pyöränkumi. Sekä päällys- että sisuskumi meni niin tuusannuuskaksi, että
ei, muuta kuin sormi suuhun ja tienpenkalle istumaan. Eräs vieläkin tuntematon nuori
mies tarjosi pyöräänsä matkantekoon ja lupasi toimittaa pyörän korjaamoon kirkolle,
kuten sitten tekikin. Tapaus on hyvä esimerkki kortesjärveläisestä avuliaisuudesta.
Kiitoksia vaan.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipOBkZ2hi9vZhwe1N4d3ohK4nG7LglS2qYt2uL0iw1600-
h1154-1024x738.webp "AF1QipOBkZ2hi9vZhwe1N4d3ohK4nG7LglS2qYt2uL0i=w1600-h1154")

Tepon Artturin talo oli matkamme ensimmäinen etappi. Tepossa oltiin perunan istutuspuuhissa,
joka pian saatiinkin suoritetuksi. Artturin vanhan tuttavamme saimme sitten oppaaksi
kylän kieroksellemme. Teppo oli verraton oppaamme, jolta saimme asiantuntevaa opastusta
ja selostusta koko laajasta Ylikylästä.

Ylikylään kuuluvaksi lasketaan useampia pienempiä kyläryhmiä, kuten Teppo, Rintala,
Pitkäjärvi, Autio, Pahkajärvi ja Hölsömäki. Myöskin kirkonkirjojen mukaan lasketaan
Tuhkasaari ja Pirttinenkin Ylikylään kuuluvaksi. Ylikylä onkin siis väkirikas ja
laaja kylä.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipO-oXw3AFHM3ykFZLU1dnX94gnywh-
KBq70D1unw3604-h2275-1024x646.webp "AF1QipO-oXw3AFHM3ykFZLU1dnX94gnywh-KBq70D1un
=w3604-h2275")

Ylikylässä toimii useita maataloudellisia yhdistyksiä ja liikelaitoksia kuten meijeri,
maamiesseura naisosastoineen, tarkastusyhdistys, osuuskassa ja juuri on alettu rakentamaan
jauhomyllyä. Maataloudelliset järjestöt ovat toimeliaita ja elinvoimaisia, mikä 
on luonnollista, kun on kysymys niin maatalousvaltaisesta kylästä kuin Ylikylä on.
Kylässä on lisäksi osuus- ja yksityisiä kauppoja sekä virkeästi toimiva, vanhat 
perinteet omaava nuorisoseura, jolla on oma tilava talokin.

Ylikylän luonto on vaihtelevaa. Siellä tuntee matkamieskin, että ollaan järviseudulla,
sillä monet pikkujärvet antavat seudulle oman leimansa. Ylikylässä on Kortesjärvi,
mistä lienee koko pitäjä saanut nimensä. Lauttamusjärvi on saanut nimensä siitä,
kun aikoinaan ruohoisilta järven rantamilta on lauttojen avulla niitetty heinää.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipOFscyur0r1Bdqwvsx76XsR0G-a7ZV5n_GV2qtcw3773-
h3024-1024x821.webp "AF1QipOFscyur0r1Bdqwvsx76XsR0G-a7ZV5n_GV2qtc=w3773-h3024")

Teppo, joka on tutkinut paikan nimiä Kortesjärvellä, kertoi vielä, että Hölsömäki,
jota ennen on Tervehdysmäeksi sanottu, on saanut nimensä siitä, että Kortesjärven
eri puolilta Kauhavan kirkolle matkaavat ovat siinä yhtyneet ja tervehtineet toisiaan.
Kauhavan puolella on vielä Kappelitie, joka osoittaa ylikyläläisten kirkkotietä.

Ylikylän asutuksen kerrotaan alkaneen tervanpolttajien, jotka satoja vuosia sitten
ovat Ylikylän vehmaille mäntykankaille nykyisten kylien paikoilta löytäneet sopivat
polttopaikat ja sinne ensimmäiset kotinsa rakentaneet. Tästä ovat todistuksena monet
tervahaudan rehdot useissa paikoissa.

Ylikylässä on viisi järveä, Kortesjärvi, Välijärvi, Pitkäjärvi, Lauttamus- ja Pahkajärvi–
siis oikeaa järviseutua, jossa matkamiehen eteen avautuu mitä kauneimpia näköaloja.
Järvet on aikaisemmin olleet kalarikkaitakin, mutta osittaisten kuivattamisien takia
eivät kalat ole enää menestyneet hyvin kaikissa järvissä.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipPbhopXCzMFZ_evwJ-zGY3Nar5ko2pHzXk6-
xfrw3897-h2260-1024x594.webp "AF1QipPbhopXCzMFZ_evwJ-zGY3Nar5ko2pHzXk6-xfr=w3897-
h2260")

Tepon kanssa kylää kiertäessä ja yhden ja toisen kanssa juttusilla ollessa jäi matkamiehelle
elävä kuva kylästä ja sen vaiheista, mikäli ne vain ehti muistiinsa tallettaa.

Ylikylä on kuulu vanhoista rukkimestareistaan. Kansa muistaa vielä Pitkäjärven ja
Pirttisen sorvarin, Lauttamuksen Tuomaan, Halsbakan ja Kustaa Torbackan, ja nykyisistä
mestareista Kustaa Tepon ja hänen poikansa sekä Veikko ja Nikolai Torbackan.

Matkasimme kirkkokujaa pitkin Pitkäjärven taloihin. Vanha tarina kertoo, että Härmän
häijyt Isontalon Antti mukanaan olivat kerran lähettäneet Pitkäjärven miehille sanan,
että pesevät lauantaina itsensä hyvin saunassa, että ovat puhtaat arkkuun pantavaksi.
Söltti Köösti oli sitten koonnut sakkinsa ja mennyt kirkkokujalle härmäläisiä vastaan
ja nuijaansa heilutellen sai palautettua Isoon Antin sakkinensa takaisin. Tästä 
lie johtunut se kortesjärveläinen vanha sananparsi, että »ei niin häijyä Härmästä,
etteikö Kortesjärvellä olisi selkäänsä saanut». Olihan Kortesjärvelläkin omat, kuulut
voimamiehensä, jotka eivät juuri miehen edestä hyppöölle lähteneet, kuten Antintuvan
Erkki ja Pellisen Isoo-Erkki. Siinä kirkkokujan päässä tulivat mieleen nämä vanhat
tappelujutut.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipNCyg4Cx1grBVEMY0j4HSocrzvR8bFL9PpVz-
dpw3818-h2310-1-1024x619.webp "AF1QipNCyg4Cx1grBVEMY0j4HSocrzvR8bFL9PpVz-dp=w3818-
h2310 (1)")

Menimme sitten Myllymäen Toivoa tapaamaan. Myllymäessä oli silloin tulinen kiire.
Lannanajo perunamaalle oli käynnissä ja Aution Helge käänti traktorillaan lisää 
sulaa kedosta. Myllymäen suku on vanhaa Kortesjärveläistä sukua, vaikka ovatkin 
jonkin aikaa olleet Kauhavan Kleemolan kylässä Lankkupuskassa. Talossa on nykyisin
viljeltyä maata 18 ha. Myllymäki on Ylikylän maamiesseuran sihteeri. Hän kertoi,
että maamiesseura perustettiin 1915. Maamiesseuraan kuuluu nykyisin 121 jäsentä.
Tilat Ylikylässä on keskimäärin noin 10 ha tiloja. Otimme Myllymäen perheestä kesken
kiireitten kuvan, vaikka vanha emäntä löi lujasti ensin vastaan, ettei näin vanhoista
ja rumista saa ottaa kuvia. Kauniita ja nättiä ne olla pitää, sanoi hän, josta kuvia
otetaan. Komea kuva sitä emännästä vain tuli- eikös vaan!

Siinä tienohessa Kustaa Järvi oli väkensä kanssa perunanistutuspuuhissa. Järvellä
oli omatekoinen laite vakojen ajamista varten. Kustaa tyyräili ja Vieno-emäntä ajeli
hevosta. Sanoi vain ajomiehen viran olevan perin epäkiitollista hommaa, kun hevonen
ei kulje aina, niinkuin pitäisi.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipP4foQgmhL7rCVNrz42MXMSKbCOXXcj0ulIpODww3837-
h2663-1024x710.webp "AF1QipP4foQgmhL7rCVNrz42MXMSKbCOXXcj0ulIpODw=w3837-h2663")

Keskisessä, kylän vanhimmassa talossa, asuu nyt Asuintupa. Hanna Asuintuvan ensimmäinen
mies Luomansuun Iikka on ollut Afrikassa Johannesburgin kultakaivoksissa. Muistona
Afrikasta oli talon seinällä komeat puhvelihärän sarvet. Kortesjärveltä onkin ollut
Afrikassa kaivostöissä useita miehiä, kuten Juho Nuottimäki, Takaluoman Aleksi ja
Lesken Nestori. Kaikki saivat retkeltä mainaritaudin ja ovat kuolleet.

Kävimme vielä katsomassa Kotesjärven murhenäytelmän paikkaa Saarijärven taloa, joka
nyt näytti autiolta, sekä Pitkäjärven viime vuonna valmistunutta koulua, jossa opettajana
toimii Annikki Porttin.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipPFwJUS2JdxsmHKtjJQRQJ7SHK6RQgX79ZI3Dopw3542-
h2520-1-1024x729.webp "AF1QipPFwJUS2JdxsmHKtjJQRQJ7SHK6RQgX79ZI3Dop=w3542-h2520")

Luomansuusta avautuu kaunis näköala Pitkällejärvelle. Aution talo järven ja kallion
poukamassa koivujen suojaamana on matkamiestä puoleensa vetävällä paikalla. Sattuipas
taloonpäin kerrankin suuntautumaan vieraita aika joukko. Sianostajain auto ajoi 
kartanoon ja jurvalaisia huonekalukauppiaita pyrki samanaikaikaisesti ja meitä lehtisellaisia
siihen sekaan joukko. Alli-emäntä senkun vaan nauroi yhteensattumalle. Talossa suoritettiin
viimeisiä perunan istutuksia ja naisväki oli aloittanut jo kudontatyöt Alli-neidin
helskytellessä jo kangaspuita. Huivia näkyi tulevan, kauniita ja raitaisia.

Antti Autio, Ylikylän nuorisoseuran esimies, kertoi seuran toiminnasta. Seura on
perustettu v. 1904. Toiminta on ajottain ollut hyvinkin ripeää. Talo rakennettiin
nykyiselle paikalle v. 1932. Kun seuralla sattui olemaan juuri näytelmäkurssi, poikkesimme
vähän taloa katselemaan. »Kaikenlaisia vieraita» oli siellä työnalla ja taisipa 
olla perin kenraaliharjoitus parin päivän kuluttua suoritettavaa esitystä varten.
Iloista joukkoa olivat kurssilaiset. Ohjaajana toimi nuori taiteilija, neiti Helena
Haavisto Kauhavalta. Nuorisoseura osallistui Ilmajoen juhlille tanhu- ja voimistelujoukkueilla.
Seuralla on ensi talvena aikomus aloittaa ns. ja opintokerhomerkin suoritukset. 
Paljon kehittävää ja kasvattavaa toimintaa on Ylikylänkin nuorisoseura kylässään
tehnyt.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipPVlpjaQKhCl6aGJd1FBfUNX-uQcixPWg4fRUCTw2994-
h2583-1024x883.webp "AF1QipPVlpjaQKhCl6aGJd1FBfUNX-uQcixPWg4fRUCT=w2994-h2583")

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipNxN46JBCNtB8fr7mFoUI4f6FIbW_LWQA_pEuAHw3557-
h2592-1024x746.webp "AF1QipNxN46JBCNtB8fr7mFoUI4f6FIbW_LWQA_pEuAH=w3557-h2592")

Aurinko painui jo mailleen kun iltamyöhällä vielä ajelimme pitkin Kortesjärven rantateitä.
Töistä palaili vielä silloin kansa ja osa näkyi vielä pelloillaankin töissä. Kylvöaika
on kiireistä ja kun vallinneet sateet olivat viivästäneet töiden suoritusta, oli
hyvillä ilmoilla uurastettava sen pitempi päivä. Iltaauringon loisteessa näkyivät
kauniina järven takaa Mäkitalon punaiseksi maalatut talot. Olisi tehnyt mieli vielä
poiketa katsomaan Sarkarannan Kasuakin ja Jussia, mutta jätimme sen tällä kertaa.

Karin talot kallioperustallaan ovat perin harvinainen näky täällä maakunnassa. Se
osa Ylikylää muistuttaakin paremmin Sisä-Suomen maisemia.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipO76KC8Sl_Vsk8iMVftWLYdMTRoFqrHacsapSApw3058-
h2195-1024x735.webp "AF1QipO76KC8Sl_Vsk8iMVftWLYdMTRoFqrHacsapSAp=w3058-h2195")

Kävimme Luoman taloissa saakka. Harvinainen kaivonkansi on Yrjö Luoman kaivossa.
Kalliosta lohjenneeseen liuskakiveen oli porattu sopivankokoinen reikä nostoaukkoa
varten ja suuri kivi on toiminut kaivon kantena ties kuinka pitkän ajan lienee, 
sillä kaivo on rakennettu kanteenhakatun vuosiluvun mukaan jo vuonna 1760. Nykyisestä
kaivosta nostaa veden sähköpumppu, joten kaivon vieressä oleva vintti on vain muisto
vanhemmilta ajoilta. Isäntä, entinen jääkäri, joita Kortesjärvellä tapaa vielä useita,
vei vieraat tupaan.

Hetken tarinoitiin ja katseltiin talon vanhaa sukukirjaa, josta ilmeni, että Yrjänä
Jaakonpoika Kurkiluoma, synt. 25. 9. 1759, oli muuttanut Ylihärmästä nykyisten Luoman
talojen paikalle.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipO_jmCJv3sOJ-nZrXSTs6XaGMlxo01lWe79DJyyw3520-
h2518-1024x733.webp "AF1QipO_jmCJv3sOJ-nZrXSTs6XaGMlxo01lWe79DJyy=w3520-h2518")

Paluumatkalla Teppoon päin kiersimme vielä syrjäkujiakin ja katselimme vanhoja asuintaloja.
Pitkäjärven tienhaarassa tapasimme vielä myöhäisen ahertajan, talvisodan aikuisen
aseveljen Valtteri Kytömäen. Valtteri rakensi iltatöinään navettaa. Paikka oli uusi
ja navetta puuttui. Hän iski kirveensä hirteen ja kutsui myöhäisestä ajasta huolimatta
vielä tupaan. Kun Valtterin tapaisen puhekampraatin tapaa, niin pian siinä aika 
luiskahtaa. Taisi mennä aivan pikkutunneille saakka, ennenkuin lähdimme kohti tukikohtaamme
Teppoa. Valtterilla olikin monet tarinat kerrottavana viime sodan ajalta, jolloin
hän joutui tekemään vaiherikkaan sotavankeusmatkankin.

Vieraanvaraisessa Tepon talossa sitten levättiin, kuin hotellissa, talon ehtoisan
emännän huolenpidossa. Artturi Tepolla oli kerrottavana monet tarinat kylän asutuksesta,
Hän on paikannimistöjä ja vanhoja kaskuja keräillessään ja niitä Maakuntaliittoon
toimittaessaan saanut niistä neljännen palkinnonkin. Tällöin on hän joutunut syventymään
moneen kotiseutuhistoriallisesti arvokkaaseen seikkaan, jotka olisivat niin laajat,
että niiden tulosten kertominen vaatisi oman lukunsa.

![](https://yns.fi/wp-content/uploads/2024/07/AF1QipMnV51rK9VBludNUxRp9vtDE4P_tCbHXOydkQW7w3273-
h2291-1024x717.webp "AF1QipMnV51rK9VBludNUxRp9vtDE4P_tCbHXOydkQW7=w3273-h2291")

Vielä lähdön päälle oli tilaisuus käydä pikimmältään tapaamassa kylän vanhinta ja
tietomiestä Norbakan Hermannia. Hän on 85-ikä vuodestaan huolimatta vielä ketterä
ja sanavalmis ukko, jolta ei vieraskaan jää vastausta vaille. Hänenkin keräämänsä
monet tarinat ovat talletettuina maakuntaliiton arkistoon. Kertoipa Hermanni olevansa
vielä päivisin mielityössään, kuokkimassa uutta peltoa.

Tämä Ylikylässä käynti, joka ei jääne matkamiehelle suinkaan viimeiseksi, oli perin
antoisa ja Ylikylän laaja ja kaunis kylä tuli vasta tällä kertaa monipuolisemmin
tunnetuksi.

_**Kalke**_
