Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurat on jättänyt 27.11.2026 VR:lle ostotarjouksen yhdestä Helsingin päärautatieaseman tammiovesta. Alla nuorisoseuran lähettämämä ostotarjous:
Lähestymme teitä kunnioituksella ja vakavalla ostoaikeella koskien yhtä Helsingin päärautatieaseman alkuperäistä tammiovea. Tarjouksemme ei perustu vain oven materiaaliseen arvoon tai sen historialliseen painoarvoon Eliel Saarisen arkkitehtuurin osana, vaan sen symboliseen merkitykseen, joka löytää uuden kodin Kortesjärven Ylikylästä.
Helsingin päärautatieaseman ovi ja maaseudun nuorisoseuran takahuoneen ovi saattavat ensisilmäyksellä vaikuttaa toistensa vastakohdilta. Toisen läpi virtaa miljoonakaupunki, toisen takana humisee eteläpohjalainen lakeus. Mutta niiden sielu on sama.
Molemmat ovat portteja, joissa arki pysähtyy hetkeksi ennen siirtymää.
Kun tarttuu päärautatieaseman raskaaseen tammioven kahvaan, on joko saapumassa tai lähtemässä. Se on hetki, jolloin yksi vaihe päättyy ja toinen alkaa. Samalla tavalla nuorisoseuran takahuone on tila, jossa valmistaudutaan suureen hetkeen. Se on meidän odotussalimme. Siinä missä rautatieasemalta noustaan junaan kohti uusia maisemia, takahuoneesta noustaan portaita pitkin näyttämölle – kohti toisenlaista matkaa, tarinoiden ja elämysten maailmaan.
Kortesjärven Ylikylässä ei ole juna-asemaa. Kiskot eivät kolise meidän peltojemme poikki, eikä asemakuulutus kaiu iltahämärässä. Silti meillä matkustetaan jatkuvasti.
Nuorisoseurantalo on yhteisömme pääasema. Takahuone on se symbolinen laiturialue, jossa näyttelijät, juhlapuhujat ja esiintyjät vetävät syvään henkeä, korjaavat asentoaan ja keräävät rohkeutensa. Kun he avaavat oven ja astuvat näyttämölle, he lähtevät liikkeelle aivan kuten junat laitureiltaan – vieden mukanaan yleisön, joka on tullut matkalle mukaan.
Haluamme ostaa oven, koska se ymmärtää lähtemisen ja saapumisen painoarvon. Se on nähnyt miljoonia jäähyväisiä ja jälleennäkemisiä. Se sopii täydellisesti vartioimaan sitä kynnystä, jonka ylitse Kortesjärven Ylikylässä astutaan arjesta juhlaan ja rooliasuun. Se toisi mukanaan historian havinaa ja arvokkuutta tilaan, joka on meille yhtä pyhä kuin rautatieasema on matkustajalle.