Kauhavan kaupunki on pyytänyt kommentteja otakantaa.fi-palvelussa kesäkuussa kaupungin valtuustossa käsiteltävään kaupunkistrategiaan. Kauhavan kaupunkistrategiaa on valmistellut kaupungin kehittämistoimikunta. Strategiatyö on sisältänyt erilaisia analyyseja, tilaisuuksia sekä henkilöstön ja sidosryhmien osallistamista. Tässä yhteydessä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on haastatellut Nuorisoseuran puheenjohtajaa 3. sektorin näkemyksistä strategiaan liittyen.
Alta löytyy otakantaa.fi-palveluun Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran kommentit strategiaan.
Onko strategian rakenne: visio, arvot, tavoitteet ja painopisteet ymmärrettäviä asukkaan, henkilöstön ja sidosryhmien näkökulmasta?
Strategian rakenne on pääosin ymmärrettävä eri kohderyhmien näkökulmasta. Visio on selkeä ja helposti hahmotettava ja se antaa yleisen suunnan kaupungin kehittämiselle . Arvot on esitetty tunnistettavasti ja paikallisesti, mikä tekee niistä lähestyttäviä niin asukkaille, henkilöstölle kuin sidosryhmillekin.
Tavoitteet ja painopistealueet on jaettu loogisiin kokonaisuuksiin, kuten elinvoimaan, palveluihin, lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä talouden kestävyyteen . Tämä rakenne auttaa hahmottamaan strategian keskeiset sisällöt ja painotukset eri toimijoiden näkökulmasta.
Kuitenkin kokonaisuudessa on myös kehittämisen varaa. Otsikoinnissa käytetty murre tekee strategiasta persoonallisen ja paikallisen, mutta voi samalla heikentää ymmärrettävyyttä erityisesti ulkopuolisille sidosryhmille tai uusille asukkaille.
Lisäksi tavoitteet jäävät osin yleiselle tasolle, jolloin yhteys käytännön toimenpiteisiin ja arjen toimintaan ei kaikilta osin avaudu riittävän konkreettisesti. Tästä esimerkkinä “Turvallisin paikka kasvulle”. Ilmaisu on vahva ja tavoiteltava, mutta jää abstraktiksi. Turvallisuus voi tarkoittaa fyysistä turvallisuutta, psyykkistä hyvinvointia, palveluiden saavutettavuutta tai yhteisöllisyyttä, eikä näitä ole avattu tarkemmin.
Vastaako strategia sisällöltään Kauhavan kaupungin keskeisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin?
Strategia vastaa sisällöltään pääosin Kauhavan keskeisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, mutta osin melko yleisellä tasolla.
Mahdollisuuksien osalta strategia tunnistaa hyvin kaupungin vahvuuksia. Elinkeinoelämän kehittäminen, yritysmyönteisyys ja hyvät liikenneyhteydet on nostettu keskiöön (“Paree paikka yrityksille”, “Helppo tulla”) . Samoin maaseutumaisuus, asumisen vaihtoehdot ja yhteisöllisyys nähdään vetovoimatekijöinä. Nämä vastaavat realistisesti Kauhavan profiilia ja tarjoavat uskottavan pohjan kehittämiselle.
Myös lasten, nuorten ja perheiden asema on strategiassa vahvasti esillä (“Kersojen Kauhava”), mikä on perusteltua väestökehityksen ja pitovoiman näkökulmasta . Harrastusmahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden korostaminen tukee tätä kokonaisuutta ja hyödyntää paikallista yhdistystoiminnan vahvuutta.
Haasteisiin strategia vastaa tunnistettavasti, mutta liian varovaisesti. Väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos näkyvät taustalla mittaristossa , mutta niihin liittyvät konkreettiset toimenpiteet jäävät osin epämääräisiksi. Samoin talouden kestävyys ja henkilöstön riittävyys on huomioitu (“Kestävä talous”, “Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö”), mutta keinot näiden varmistamiseksi jäävät pintapuolisiksi.
Mitä asioita toivoisit strategiassa vielä huomioitavan?
Strategian toimeenpanossa keskeinen riski on se, että hyvät linjaukset jäävät yleiselle tasolle. Tämän välttämiseksi muutamaan asiaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Tärkeintä on kääntää tavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi. Useat kirjaukset kuvaavat tavoitetilaa, mutta eivät vielä kerro, mitä käytännössä tehdään. Toimeenpanossa tarvitaan selkeät vastuut, aikataulut ja resurssit, jotta esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien kehittäminen tai osallisuuden vahvistaminen etenevät suunnitelmallisesti .
Toiseksi yhteistyörakenteet on määriteltävä selkeästi. Strategia korostaa yhteistyötä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, mutta toimeenpanossa on ratkaistava, miten tämä toteutuu käytännössä. Tarvitaan pysyviä toimintamalleja, ei pelkästään hankekohtaista yhteistyötä.
Resurssien riittävyys ja kohdentaminen on varmistettava. Jos kolmannelle sektorille asetetaan odotuksia palveluiden ja harrastustoiminnan tuottamisessa, tulee sen näkyä myös rahoituksessa ja tuessa. Muuten tavoitteet jäävät helposti toteutumatta.
Mittaristoa tulee hyödyntää aidosti johtamisen välineenä. Strategiassa on esitetty useita mittareita , mutta toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että niiden kehitystä seurataan säännöllisesti ja että tulokset vaikuttavat aidosti päätöksentekoon.